stalkkeri

Mä olen ihminen, joka rakastan lukea ihmisten blogeja.
Varsinkin koirablogit saa mut pauloihinsa. Täysin vieraidenkin ihmisten asioita on kiva nuuskia. No en mä sillain niitä lue, mutta mä saa valtavasti treeni-intoa lukemalla muiden treeneistä ja kisoista ja vinkkejä tekemiseen, niitä ei ole ikinä liikaa. Kaikki tekevät erilailla asioita ja niistä on ihana imeä itseensä ja omalle koiralle sopivia metodeja.
Nykyään myös FB:n päivitykset ovat saaneet mut samalla lailla otteeseen. Äsken juuri katselin Marjon ja tyttöjen treenivideoita ja pakkohan mun oli mennä itsekin treenaamaan. :)
Nemo toimi tänään hienosti ja seuraaminen (mun ikuisuusahdistusliike) toimi kivasti. Ai että mä tykkää kun toi pikkuotus oikeen painautuu jalkaa vasten. No siitä saatan olla lirissä joskus, mutta nyt nautin tästä tunteesta.

Nemon kanssa on nyt 3 kertaa käyty tokovalkussa, se on kyllä huisin kivaa. Sielä Nemo näyttää hauskalta (mielipuoliselta) pitkine kielineen ja valtavan intonsa kanssa. Treenikamut on aina niin coolin näköisiä (3 rotikkaa, 1 staffi ja 1 kultsu). No mä tykkään mun sähikäisestä :D
Ekaa kertaa kokeilin eilen hyppyä. Alusta oli takana ja sinnehän se sujahti, mahtavaa. Pääsin testaamaan myös stoppia tossa, melkein oikein sekin.

Hakusessa olis edelleen treenikamuja, enivan? Treenejä olis hyvä saada nauhalle, niin palautuis tästä hyvän olon tunteesta. :) Joten jos treeniseura kiinnostaa, niin otahan yhteyttä.

Nemo 1-vee

Suloiset yhdessä. Tarttis muuten päivittää tää kuva :)

 Nemo täytti 21.1 1 vuotta. <3 Sen kunniaksi kasapäin kuvia kuluneen vuoden varrelta. Pienenä poikana hän näytti tältä :)

Isoveikka kiitää yli

Hyppy lumessa

Välillä pitää levätäkin.

<3

Lapset tekee lasten juttuja :D

Sirrisilmä <3

 

Puolivuotiaana tälläinen komistus

 Loput kuvat loppusyksystä ja alkuvuodesta otettuja

 

On se ihana ja just mulle sopiva :D Hyvää kannatti odottaa. Tänä vuonna juhlimme ehdottomasti myös Suomeen tulopäivää, koska sillä on itselleni suuri merkitys, sitä ootettiin ja ootettiin ja siirrettiin ja sitten se olikin totta.

Iso kiitos Marjolle ja Anitalle luottamuksesta, että sain tämän palan kultaa <3

 

Vuosi täynnä tavoitteita

Otsikon mukaisesti olen asettanut monia tavoitteita tälle vuodelle. Viralliset tavoitteet pidän oman pään sisällä, vielä :)

Agilityn treenaminen ainakin alkuvuodesta tulee olemaan pienemmässä osassa, tällä hetkellä kahden viikon välein. Tämä aiheutti minussa alkuun suuria ahdistuksen tunteita. Mutta totesin että mikäs kiirus tässä, koirakin on vielä nuori ja treeniä saa aina ostettua lisää jos siltä tuntuu.

Toko on alkuvuoden kovasana. Aloitettiin se heti vuoden alussa Oili Huotarin koulutuksessa. Koulutus oli todella hyvä, suosittelen. Meidän treeni piti sisällään paljon perusasentojumppaa,  koska koira joutui odottamaan autossa tunnin luennon ajan ja sen jälkeen oli meidän vuoro. Tiesin koiran repeävän riemusta ja niinhän siinä kävikin. Riemu purkaantui ulos suusta ääntelynä, johon saimmekin hyviä neuvoja. Pienet seuraamispätkät sujuivat yllättävän hyvin ja niistä saimmekin Oililta kehuja, wuhuu. Saatiin jo neuvo siirtyi palkka piilossa treeneihin. Tätä ollaankin nyt kotona tehty, vielä yleisissä paikoissa tarvii palkan tukea, ettei häiriöt vie mennessään.
Myös `käy mammiin`paikallaoloa ollaan kotona treenattu.

Viime sunnuntaina alkoi myös tavoitteellinen treenaamainen kohti alo-luokkaa, kun aloitimme koirakoutsilla TOKOvalkun. Tämä on juuri sitä me molemmat tarvitaan, Nemo häiriöitä ja paikallamakuuseuraa ja minä valvovaa silmää :D

Tällä hetkellä TOKO tuntuu hyvältä ja siitä nautitaan molemmat.

Muutamia näyttelyitä on jo katseltu sillä silmällä, katsotaan nyt mihin mennään. Tampereelle ainakin kun se on tossa kulmilla. Myös ihan ulkomaille asti ois tarkoitus lähteä.

Kuviakin olisi kiva laittaa, mutta minä onneton en sitä enää osaa. Kuvia siis luvassa heti kun opin ne lisäämään :D